“Jos työntekijän oma-aloitteista ajattelua tukahdutetaan, se jatkuessaan pahimmillaan tukahduttaa työntekijän motivaatiota kehittää yritystä edelleen ja sitoutumisen yritykseen”
Mitä ketterä kehitys tarkoittaa?
Nataliya Germanin mukaan (2019) ketterä kehitys perustuu ketterän ajatteluun. Ketterä ajattelu taas tarkoittaa nopeaa reaktiokykyä nopeisiin toiminnan muutoksiin (German 2019).
Ketterä ajattelu, mitä se on?
Nykyajan ketterä ajattelu voidaan jakaa ylläolevan kuvan mukaisesti neljään eri ajattelumalliin.
Toimita arvoa jatkuvasti tarkoittaa ajanhukan minimointia, toimita tietoa eteenpäin sitä tarvitseville nopeasti, ei viivytellen. Kokeile ja opi ja nopeasti tarkoittaa, että muutoksia tapahtuu arjessa jatkuvasti, virheitä tulee jatkuvasti ja ne ovat tärkeä osa kehittymistä. Sisäänrakennettu oppiminen kuuluu kaikkiin prosesseihin ja dataa tulee käyttää. Tee turvallisuudesta lähtökohta. Se tarkoittaa, että toimintaympäristön tulee olla henkisesti ja fyysisesti turvallinen, tuotteiden ja palveluiden tulee olla asiakkaille ja ympäristölle turvallisia ja taloudellinen hyvinvointi on tulevaisuutta ajatellen myös varmistettu. Auta ihmisiä loistamaan tarkoittaa taas, että töitä tehdään ihmisten vuoksi eikä prosessien ja dokumentaatioiden takia. Ihmisten, eli työntekijöiden, asiakkaiden, omistajien ja sidosryhmien etu on tärkein asia. (Modern agile 2022.)
Ketterä kasvu, mitä se on?
Ketterään kehitykseen ja kasvuun kuuluu kokeilukulttuuri, jonka tarkoituksena on kokeilla useita eri toimintamalleja tai ideoita nopeasti ja edullisesti ja kokeilujen perusteella mennään kohti toimivinta ratkaisua. Jos jokin kokeilu ei toimi, kokeillaan jotain uutta, nopeasti ja edullisesti (Herranen, K. 2020, 22.) Herranen (2020, 18) on todennut, että mahdollisimman pienet ja jatkuvat kokeilut ovat helpoin tapa kehittää toimintaa. Helposti totutaan samaan vanhaan toimintakulttuuriin eikä uskalleta lähteä kokeilemaan uusia asioita. Esimerkkinä Herranen kertoo, että erään yrityksen toiminnan tuloksellisuutta pystyttiin parantamaan jo viikoissa, kun testattiin hinnoittelua, myyntiprosessin jonkin osan muuttamista ja verkkosivujen sanamuotoja.
Ketterän kasvun johtamiseen kuuluu olennaisesti hyvän ja luottamuksellisen työilmapiirin luominen, jossa työntekijöitä avustetaan oikeaan suuntaan. Annetaan työntekijöille mahdollisuus uuden oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Epäonnistumisille annetaan tilaa onnistua ja epäonnistua, eikä jokaista asiaa ohjeisteta pilkuntarkkaan. Epäonnistumiset tarkoittavat, että oppimista on tapahtunut. (Herranen 2020, 92.) Jos työntekijän oma-aloitteista ajattelua tukahdutetaan, se jatkuessaan pahimmillaan tukahduttaa työntekijän motivaatiota kehittää yritystä edelleen ja sitoutumisen yritykseen (Herranen, 2020, 94).
Ja ketterä kasvu, mitä se sitten on?
Osaaminen ja oppiminen ovat sidoksissa ihmisiin, ja tämän vuoksi yrityksen toimintakulttuuri määräytyy sen mukaan, millainen ihmiskäsitys johdolla on. Pitääkö johto ihmisiä McGregorin X-teorian mukaisesti laiskoina, että heitä pitää jatkuvasti valvoa ja johtaa ja he tekevät vain sen mitä sanotaan? Vai onko johdolla käsitys, että ihmiset ovat McGregorin Y-teorian mukaisia luovia, kehittymisen haluisia, haluavat oppia uutta, haluavat haasteita ja ovat työhönsä sitoutuneita. Jos toimintakulttuuri ja sen rakenteet ovat X:n mukaisia, on turhaa puhua, että pitää ihmisiä Y-teorian mukaisina. (Otala & Meklin, 2021, 218.)
Ketterä oppiminen työpaikoilla ei edellytä perinteistä opiskelua vaan se tarkoittaa toimintamalleja, jotka mahdollistavat uuden oppimisen. Ketterä työssä oppiminen on noussut yhdeksi tärkeimmistä kilpailukyvyn mittareista. (Otala & Meklin, 2021, 18-19.) Hyvä oppimispaikka kannustaa työntekijöitä opiskeluun ja tukee sitä esimerkiksi myöntämällä aika- tai raharesursseja. Esimerkiksi vapaa-ajan käyttöä voidaan korvata rahallisesti. Vincit Oy tukee työntekijöitään vapaa-ajan opiskelussa 10h kuukaudessa ja 20€/h riippumatta työntekijän kuukausipalkasta. Työntekijän hankittua osaamista voidaan jalostaa niin, että siitä tulee koko yritykselle organisaation osaamisetu. (Otala & Meklin, 2021, 139-140.)
Ketterän kehityksen merkitys digimarkkinoinnissa ja työyhteisössä
Tykkään puhua ketterästä kehityksestä ja ajattelumallista yrityksissä.. Omaan ajatusmaailmaan ketterä kehitys ja ketterä ajattelumalli sopivat täydellisesti. Ketterä kehitys sopii myös todella hyvin digimarkkinoinnin maailmaan. Digimaailmassa muutoksia tulee ulkopuolelta jatkuvasti mutta myös muutoksia voidaan tehdä nopeasti omassa digimarkkinoinnissa. Minulle ketterä ajatusmalli on arkipäivää ja toivoisin että moni muukin työyhteisö kehittyisi ketterämpään suuntaan. Yrityksen johto on vastuussa siitä, että yrityksen toiminta on ketterää. Olen monesti kuullut että yrityksen johdon mielestä oma yritys on ketterä toimija, mutta loppujen lopuksi totuus on aivan muuta. Alla vielä lisää omia pohdintoja aiheesta.
- Digimarkkinointi on äärimmäisen tehokas markkinoinnin keino, koska asioihin pystytään reagoimaan nopeasti, koska mitään painettua mainosta ei ole. Digimarkkinoinnissa pystytään kokeilemaan asioita nopealla aikataululla ja tarvittaessa muutoksiin pystytään reagoimaan myös nopeasti. Käytä siis hyväksesi tätä.
- Tiedon toimittaminen työyhteisössä ja projektien kaikille osallisille on äärimmäisen tärkeää, jotta asioita tapahtuu ja päästään nopeasti parhaaseen lopputulokseen. Viivyttely vaikeuttaa ja turhauttaa työyhteisön toimintaa.
- Virheitä ei tulisi liikaa pelätä, vaan virheet opettaa parhaiten, niistä opitaan aina asioita lisää.
- Turvallisuus. Jos työyhteisössä tuntuu epämukavalta, ei työtehokkuutta ole. Kun tarpeeksi pitkään työyhteisö voi huonosti, koska eivät tunne oloaan turvalliseksi, se tulee väistämättä vaikuttamaan yritykseen. Tulisi panostaa siihen, että työntekijät tuntevat olonsa turvalliseksi työpaikalla ja työyhteisössä. Hyvinvoiva työntekijä on tuottava.
- Kannustakaa työntekijöitä kouluttautumaan ja tukekaa siinä. Työntekijän kouluttautuminen on yritykselle erinomainen asia ja se tuo yritykselle vain hyötyä tulevaisuudessa. Antakaa työntekijälle tilaa tehdä asioita ja muistakaa että elämässä on muutakin kuin työ.
Kokeilukulttuuri + digimarkkinointi=?
Ketterään kehitykseen kuuluu kokeilukulttuuri. Kokeilukulttuuri sopii digimarkkinointiin täydellisesti. Koska digimarkkinointia voidaan muokata nopeasti ja se on suhteellisen edullista markkinointia, ideoiden kokeilu nopeasti ja edullisesti onnistuu erinomaisen hyvin.
Jos jokin ei toimi, kokeillaan jotain muuta!
Kun tekee pieniä ja nopeita kokeiluja, saadaan kustannustehokkaasti tietää, minkä tyyppinen mainonta esimerkiksi somessa toimii. Somemarkkinoinnissa tämä onnistuu todella näppärästi. Somemarkkinoinnissa on todella helppoa tehdä esim. A/B testausta ja muita testauksia. Tämän lisäksi Metan business Suiten mainosohjelmaan kannattaa laittaa paljon vaihtoehtoisia mainosten otsikoita ja sisältöjä, koska Meta sitten käyttää niitä mitkä toimii parhaiten. Eli kaikkea ei tarvitse ns. itse testata vaan tietyt asiat hoituvat automaattisesti.
Edelleen kuitenkin näkee sitä että, ei uskalleta tehdä reiluaja kokeiluja, mikä toimii ja mikä ei. Pysytään siinä samassa vanhassa tyylissä ja uskotaan sokeasti että sen täytyy toimia kun se on joskus toiminut. Kuitenkin somemarkkinoinnissa trendit muuttuvat koko ajan ja ehdottomasti kannattaa jatkuvasti testailla uusiakin juttuja.
Otsikon tarkoitus oli herättää ajatuksia, mitä tapahtuu kun kokeilukulttuurin ja digimarkkinoinnin yhdistää. Mielestäni se yhdistelmä on “match made in heaven”, eli ehdottomasti kannattaa kokeilukulttuuri ottaa mukaan digimarkkinoinnin tekemiseen, jos ette sitä ole jo tehneet.
Kokeilukulttuuri sopii myös kaikkeen muuhunkin yritystoimintaan. Suosittelen tutustumaan Jukka Ala-Mutkan kirjallisuuteen jossa käydään näitä aihealueita erinomaisen selkeästi läpi. Pääset tästä hänen sivuilleen. https://jukkaam.com/
LÄHTEET
German, N. 2019. Ketterä kehitys perustuu ketterään ajatteluun. Blogi. Päivitetty 26.3.2019. Saatavissa: https://traveldeep.pro/kettera-kehitys-kettera-ajattelu/ [viitattu 26.3.2022].
Herranen, K. 2020. Ketterä kasvu. Helsinki: Alma Talent. E-kirja. Saatavissa: https://kaakkuri.finna.fi/ [viitattu 26.3.2021].
Modern Agile. 2022. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://modernagile.org/ [viitattu 26.3.2022].
Otala, L. & Meklin, S. 2021. Strategiasta käytäntöön. Viro: Meedia Zone OÜ. E-kirja. Saatavissa: https://kaakkuri.finna.fi/ [viitattu 26.3.2022].